Kuopuksen 1v. synttärit ja isänpäivä päätettiin viettää samana päivänä. Edellisenä päivänä päivänsankari alkoi muistuttaa enemmän ja vähemmän vinkuvaa ja pihisevää merileijonaa. Yöllä yritettiin istua avonaisen ikkunan ääressä, samaten päivällä. Sunnuntaina päätimme kuitenkin aloittaa juhlimisen neidin ollessa kuitenkin melko hyväkuntoinen vinkuvasta hengityksestä huolimatta. Lahjat ehdittiin avata ja kakkukin syödä,  kunnes lopulta erään vieraan kehotuksesta lähdimme ajamaan kohti sairaalaa. Ja hyvä oli, että lähdimme. Neidille oli kehittynyt hengitysvaikeus laryngiitin seurauksena ja jouduimme jäämään osastolle.

Onneksi saimme olla huoneessa yön yksin ja seuraavan päivän iltana pääsimmekin sitten kotiin. Pilvennoinen sai kortisonipiikin kankkuun ja adrenaliinia spiralla. Yöllä oli päällä myös ihanaa ääntä pitävä hyörystin, joka piti minut hereillä. Jälkikäteen on tullut jälkiviisasteltua PALJON. Sairaalaan olisi pitänyt lähteä jo PALJON aiemmin. Mutta seuraavalla kerralla osaamme ehkä  jo toimia paremmin. Ja luultavasti seuraava kerta tulee jossain vaiheessa, sillä laryngiitillä on taipumusta uusiutua.

Neitonen 1v.