Jaa no mutta eihän sitä vielä voi kuitata, kun tiettävästi ei vielä täysin tervehdytty olla. Mutta olkoon sitten väliraportti.

Joulupäivänähän sitä ajeltiin 160km "turhaan" siinä luulossa, että pienimmällä olisi korvatulehdus. Sitä edeltävästi oli ollut pitkä tukkoisuuskausi, jonka yöitkun perusteella päättelin menneen korviin. Särkylääke selvästi hillitsi kipua. Kahden yön jälkeen pakkasin itseni, lapsen ja mieheni autoon ja huristeltiin 80km katsomaan, miten joulupäivänä kotipaikkakuntamme päivystyksessä kiemurteli pitkä ihmisjono. Kesti puoli tuntia päästä edes tiskille asti, sieltä saimme sitten käteemme yksityisten lääkäriasemien yhteystiedot ja luojan kiitos, lääkäritalossa oli päivystys klo 10-14 ja kello oli sillä hetkellä onneksi vasta puoli yksi. En todellakaan jäänyt pienen lapsen kanssa 30 ihmisen jonon jatkoksi odottamaan kenties neljä tuntia sitä, että joku katsoisi korvat. Niinpä suuntasimme rahakukkaroinemme yksityiselle, jonka päivystyksessä homma hoitui reilussa puolessa tunnissa. Ja tadaa, korvat terveet. Lääkäri epäili hampaita. Minä alkavaa flunssaa, joka sekin kyllä sitten TAAS alkoi. Mutta lääkäri taisi sillä kertaa osua oikeaan, sillä joidenkin päivien kuluttua Mintun yläikeneen ilmestyi NELJÄN hampaan päät. Ei liene ihme, että se vähän yöllä itketti. Ja ei muutakuin kotimatkalle, 40 euroa köyhempänä. Mutta mitäpä sitä ei maksaisi oman lapsen hyvinvoinnin takia.

Nenää ei ole tarvinnut muutamaa kertaa lukuunottamatta neidiltä niistään. Mutta jossain se räkä on, ei tule ulos saakka, vaan haittaa jossain sisuksissa.  Joulun jälkeen ilmoitteli flunssa tulostaan myös allekirjoittaneen kurkussa ja nenässä. Ja sitähän taas kestää, yskää nimittäin. Aina se jää päälle junnaamaan, köhinä vaan käy. Välillä ei yskitä ollenkaan, välillä tulee puuska, aamuöisin varsinkin, joten viimeyöstäkin meni 4 tuntia olohuoneen liian lyhyellä sohvalla torkkuen.  Parisen viikkoa sitten heräsin toinen silmä ummessa. Ei ollut turvoksissa, mutta niin täynnänsä rääppää ettei auennut ennen huolellista pesua. Mies totesi, että saattaahaan se itselläänkin ohi mennä. Eikä minulla suurta hinkua ollutkaan lääkäriin lähteä kolmen lapsen kera, joten päätin tutkailla tilannetta. Mutta kun sitten viikon kuluttua oli aamulla toinenkin silmä rääpän takia kiinnin muurattuna, oli pakko soitella tk:seen. Se on aina yhtä jännittävää nähdä, miten sillä kerralla asiointi siellä sujuu. Mutta tadaa, ylläripylläri oli se , että hoitaja kehoitti ilman muuta tulemaan näytille päivällä. Lapsen autoon ja sitä rataa. Melkein oltiin ajallaan, hyvä suoritus meiltä, että nelisen minuuttia VAAN oltiin myöhässä. Vaihteeksi sitten niin päin, että äiti istui tuolissa ja lapset katselivat kuinka äidiltä katsottiin korvat ja ultrattiin poskiontelot. Keuhkoja ei kuunneltu, mikä tässä yskän jatkuessa on vähän harmittanut. Reseptiin lääkäri kirjoitti määräyksen silmätipoista sekä voiteesta. Onneks mä olen niin herkkäsilmä, ettei silmätippojen perille saaminen ole kovinkaan helppoa. Siitä saattaa johtua, ettei silmä vieläkään tunnu täysin terveiltä.
Siinä kun sitten lääkärissä kerran oltiin, niin kyselin josko lääkäritäti olisi varmuuden vuoksi tiirannut Mintunkin korvat, koska tuo oli taas sen verran tukkoisen kuuloinen ollut pidemmän aikaa. En kyllä ajatellut korvista nytkään mitään löytyvän...vaan, lääkäritäti sai kuulemma hyvän näkyvyyden ja totesi ihmeemkseen, että toisessa korvassa oli märkäinen tulehdus (ollut jo kuulemma muutaman päivää varmaan) ja toinenkin korva punainen. Että reseptin sai sitten Minttukin ja tällä kertaa apteekista ab:n lisäksi ostettiin myös noita turkasen kalliita Rela-tippoja. Tiedä sitten paljonko auttavat, maha tuolla on taasen vähän sekaisin ja tuotos on jokseenkin hajuvaara-luokituksen mukaista. Kestovaippoja on saanut pestä useasti ja on saanut todeta, ettei valkoinen kuivaliinakangas ole kaikista paras vaihtoehto jos haluaa vaippojen pysyvän tahrattomina.  :S