Kai se oli vaan ajan kysymys, millon se joku diagnoosi jostain harvinaisuudesta neiti Täystuholle lätkähtää. Siis kun onhan noita harvinaisia tauteja epäilty jos jonkinmoista vauvasta lähtien. Ensin oli se synnynnäinen laktaasipuutos- epäily, sitten epäily lysinurisesta proteiini-intoleranssista. Onneksi nämä osoittautuivat vain epäilyksi. Sitten ihotautipolilla lääkärin ensimmäinen epäily ihosairaudesta oli Langerhansin solujen histiosytoosi, jota ei koepalasta kuitenkaan löytynyt. Uusi koepala piti ottaa viime viikolla, menimme lääkäriin Emla-puudutettuna (siis olin kahteen kohtaan neidin iholle laittanu voiteen vaikuttamaan), mutta kahden lääkärin tutkaillessa totesivat ettei sitä tarvitse ottaa. "Omalääkäri" siis kutsui paikalle jonku taloon tulleen uuden erikoislääkärin, joka vilkaisi pikaisesti Mintun ihoa, otti kirjan käteensä, tutkaili koepalavastausta ja siitä vaan totesi, että joo, näyttäisi olevan Mastosytoosi (urticaria pigmentosa). Lääkäri kopsas mulle kirjasta pätkän tekstiä sekä antoi reseptin (ihan vaan hydrokortisonia ja Aqualania kuivaan ihoon). Kuulemma lapsena alkanut tauti yleensä paranee muutamassa vuodessa, tauti on harvinainen. Otamme yhteyttä jos iho menee pahemmaksi, muutoin ei mitään ihmeempiä tehdä, kun neiti vaikuttaa kuitenkin "oireettomalta" (ei siis kutinaa tai muita vaikeita oireita, joita tautii ymmärtääkseni yleensä liittyy). Itse en ihan 100% varma diagnoosista ole, mutta kai sitä pitäis kahden erikoislääkärin sanaan luottaa!?!?

Tuo neitonen on ollut koko kevään nuhassa, nenä valuu valumistaan. Kolmen kuukauden aikana on ollut kolme kertaa kuumetta. Näyttäisi siis saavan kuumeen helpommin kuin isosisaruksensa. Sen verran meitä alkoi terveydenhoitajan kanssa tuo jatkuva nuhaisuus ja tukkoisuus vaivaamaan, että varasimme Mintulle lääkäriajan. Ja kas, neidin nuha parani (oli siihen mennessä kestänyt yhtäjaksoisesti 3kk) pari päivää ennen lääkäriaikaa. No tulipa korvat tsekattua viimeisimmänt ulehduksen jäljiltä, muutoin ei lääkäri sitten ottanut kantaa nuhaisuuteen. Sanoi, että katsotaan josko kesällä pysyisi neitonen terveempänä. Näillä eväillä jatkoimme eteenpäin muutaman päivää huomataksemme eräänä aamuna neidin muuttuneen kuumaksi ja tadaa nenä valui jälleen. Kuume kipusi päälle 39 asteeseen, mikä näillä helteillä ei varmaan mitään miellyttävää ole, joten lääkitsin neidin melko pian kuumeen laskemiseksi. Johan tuo siis viikon ehti terveenä ollakin, kyllä käy sääliksi, kun päivästä toiseen joutuu syömään, juomaan ja nukkumaan nenä tukossa. Mutta minkäs teet. Kumma juttu taas sinänsä, että nyt ei ole lapset olleet reiluun viikkoon hoitopaikassa, eivätkä isommat lapset ole kipeenä. Silti tuo pienin jostain on taas taudin kehittänyt, varmaan siis menee koko kesäkin nuhassa ja tukkoisena.

Ja sitten toisiin asioihin. Mun esikko täyttää ihan kohta 6v. !!! Eskaripaikasta ei tietoakaan, koska tämä mamma oli taas tyypilliseen tapaan viime tipassa palauttamassa hoitopaikka/eskarihakemusta. Toivottavasti jostain lähellä olevasta päiväkodista paikka neidille ja pikkuipanoille löytyy! Ihan itseä pelottaa ja jännittää, että mikä päiväkoti paikaksi valikoituu. Kaksi toivetta laitettiin, mutta...nähtäväksi jää mahtuuko niihin. Mutta niin, viikon päästä meillä taasen juhlitaan. Kakkukirjasta on jo synttärikakun mallikin valittuna, toivottavasti onnistun edes jokseenkin samannäköisen kyhäelmän tekemään. Muuten onkin sitten tarjoilut kovasti paljon auki, mitähän kivaa ja helppoa sitä oikein keksisi!?